Rypälettä ei aina kerrota

Aika usein viinissä käytetyn rypäleen nimi esiintyy joko viinin nimessä tai merkittynä sen alla. Viinimyymälöissä rypäleet kerrotaan hyllyn reunassa olevassa pienessä kortissa. Aina ei kuitenkaan sielläkään. Varsinkin ranskalaisissa tuotteissa tietoa ei löydy sieltäkään. Kuluttajan täytyy itse tietää. Mistä alueelta viini tulee ja mitä synonyymejä käytetään?

Tässä joitakin havaintoja:


Chenin Blanc
- Savennières Anjoun aluellta Loiressa
- Steen Etelä-Afrikassa
- Coteaux du Layon vastine Sauternes viineille, makea


Chardonnay
- Côte d'Or (Côte de Beaune), Mersault, Pulingy-Monttrach
- Chablis,
- Mâcon, Côte Chalonnaise Bourgognessa
- Blanc de Blanc

Pinot Noir
- Côte d'Or (Côte de Beaune, Côte de Nuits)


Sauvignon Blanc
- Sancerre ja Pouilly-Fumé Bourgognessa
- Bourdeaux sekoite Sauvignon Blanc, Sémillion ja joskus Muscadelle
- Sauternes, Barsac Sémillion, Sauvignon Blanc ja Muscadelle

Cabernet Sauvignon
- Médoc ja Graves Bordeauxissa sekoite Cabernet Sauvignon, Merlot
- St. Èmillion ja Pomerol Bordeauxissa sekoite Merlot, Cabernet Sauvignon
- muita rypäleitä Bordeauxissa Cabernet Franc, Petit Verdot, Malbec

Syrah
- Pohjois Rhone
- GSM Grenache, Syrah, Mourvèdre Etelä Rhone
- Carignan, Cinsault


Nebbiolo
- Barbera Piemontessa
- Barolo, Barbaresco, Gattinara

Valpolicella
- ei ole rypäle vaan koostuu Corvina, Molinara, Rondinella rypäleistä Venetossa
- Bardolino, Normale, Recioto Amabile ja Amaro, Ripasso


Sangiovese
- Chianti Toscanassa
- Brunello de Montalcino
- Vino Nobile de Montepulciano
- Supertoscana


Tempranillo
- Espanjan yleisin rypäle

-kolme kypsyysastetta jonge, crianza ja gran reserva

-mielenkiintoinen on myös sekoite Tempranillo, Garnacha ja Craciano

- cencibel synonyymi
- tinta roriz Portugalissa


Uusi maailma

Pinotage
- Etelä Afrikan oma rypäle, Pinot Noir ja Cinsaut risteytys
-

Carmenère
- Chile
- Grande Vidure synonyymi

Torrontés
- Argentiinan valkoinen
- Malbec Argentiinan punainen

Shiraz
- Australia
- Syrah Ranskassa

Viinilinkkejä

Wine on Line - Wines by Country

Wine On Line - Home Page

Wine Spectator Online Wines, Food & Travel

The Spanish Wine Page - Home Page

all about wine

Viinitupa

Dine & Wine

ITALIAN D.O.C. WINES

Dine & Wine

Vinsällskapet WHY NO WINE

Wine Net News

Bandol on tällä hetkellä rosé viinien ykkösalue (2016)

Bandol löytyy kartan alareunasta hieman keskeltä oikealla.

Varsinainen  herätys alkoi Marseillessa lomamatkalla. Täytyyhän niitä paikallisia viinejä maistaa. Löytyihän niitä maukkaita vaaleanpunaisia viinejä. Ranskassa tehdään vielä roséeta käymisteitse, eikä vain tyydytä värjäämään valkoviinejä. Olen pitänyt roséeta sellaisena valko- ja puna viinin väliin putoavana melko laimean makuisena juomana. Nyt nämä Bandolin roséet ovat saaneet kääntämään pääni. Ei toki kaikki ole hyviä vaan joukossa on myös tuota mitättömän laatuistakin. Mutta maaima on kokenut rosé herätyksen. Sitä tehdään myös muissakin maissa ja sieltäkin pystyy tekemään löytäjä.

Hyvässä roséessa on herkullinen väri, pinkkiä lohenpunaista jne. Tuoksussa on marjoja ja se ulottuu makuun. Suutuntaman pitää olla hyvä ja raikas. Viinien pitää olla melko viileitä. Roséet ovat kausituotteita ja samaa ei saa seuraavana vuonna.



Château Barthès Rosé 2015, Alkon tuotenumero 442887 Ranska Bandol
That's Neiss Pinot Noir Rosé Trocken Alkon tuotenumero 419677 Saksa Pfaltz

Viinikirva

Chateaumarie blogi kuvailee Portugalin viinimaailmaa. Sieltä löytyvät arviot portugalilaisista viineistä ja portviineistä.









Mielenkiintoinen artikkelisarja viinikirvan tulosta Eurooppaan ja taistelusta sen voittamiseksi.

Viinikirvan historiaa osa 1

Viinikirvan historiaa osa 2

Viinikirvan historiaa osa 3

Italian punaviinit johonkin järjestykseen

Italian viinit ja viinityylit tuntuvat välillä niin moninaisilta, että helposti menee sekaisin.
Löysin tällaisen tekemäni muistiinpanon yhdestä pilvestäni.

Piemontessa on kaksi rypälelajiketta Barbera ja Nebbiolo.

Venetossa viinit tehdään Valpolicellasta, joka koostuu kolmesta rypälelajikkeesta Corvina, Molinara ja Rondinella.

Toscanassa on yksi pää rypälelajike Sangiovese. Kun siihen yhdistetään Cabertnet Sauvignon saadaan supertoscanalinen.

Tämä on tietysti hyvin yksinkertaistettu käsitys. Rypälelajikkeita on melkoinen määrä vielä lisää. Mutta näillä kolmella alueeseen liittyvällä määrityksellä pärjää aika pitkälle.

Se ja se burgunder, tolkkua saksalaisiin viineihin

Kun katselee kaupassa saksankielisten maiden viinipullorivistöä silmään osuu rypälelajikkeita, jotka päättyvät -burgunder päätteeseen. Viinit vaikuttavat täysin kielialueensa omilta lajikkeilta. Kyse on kuitenkin tutuista lajikkeista, niillä on vain  alueen omat nimityksensä. Koska Ranska on viinimaailmassa lähtökohta ja tavoiteltu laatutaso, ranskankieliset lajikenimet ovat tulleet aiemmin tutuiksi.

Selkein ja tällä hetkellä tavoitelluin esimerkki on Pinot Noir. Saksassa sen nimi on Spätburgunder. Itävallassa ja Sveitsissä nimenä on Blauburgunder. Italiassa rypäleen nimi noudattelee ranskakielistä nimitystä Pinot Nero ulkoasullaan.

Sanana Pinot on englanniksi Pine ja siis suomeksi mänty. Rypäle on saanut nimensä terttunsa käpyä muistuttavasta muodosta. Noir on italiaksi Nero ja suomeksi musta. Väriltään lajike ei ole musta vaan hyvin tumman violetti. Spät tarkoittaa saksan kielellä myöhään ja siis myöhään kypsyvä rypäle. Lajikkeesta on olemassa Frühburgunder versio, siis varhain kypsyvä versio. Itävallassa ja Sveitsissä Blau etuliite viittaa rypäleen siniseen väriin.

Pinot Noiria ei pidä sekoittaa näihin. Blaufränkisch on oma rypäleensä. Saksassa tunnetaan nimellä Limburger ja Washingtonissa Lemberger nimellä. Zweigelt on itävaltalainen Blaufräkish ja St-Laurent rypäleiden risteymä. St-Laurent on itävltaltalainen Pinot Noir muistuttava oma rypäleensä. Viimeistä on viljelty myös Medockissa.

Burgunder loppuisia on muitakin. Weissburgunder on ranskaksi Pinot blanc. Grauburgunder puolestaan on Pinot Gris.

Täysin omakohtaisia havaintoja viinistä. Osa: Chardonnay.

Viinin maistaminen ja kokeminen on hyvin henkilökohtainen tapahtuma. Tosiasiassa olet täysin omien astiesi varassa ja näin joudut viimekädessä itse päättämään mitä mieltä olet. Viiniarvostelijoiden kirjoituksista on toki apua ja ne auttavat suunnistautumaan. Omaa makua myötäilevän kriitikon löytäminen voi olla työlästä. Muiden arvosteluista voi kuitenkin oppia paljon.

Chardonnay on hyvä esimerkki

Aika tekee toisaalta omaa maaperän alta vievää työtänsä. Oma viininmaisteluhistoriani on niin pitkä, että olen kokenut useampi muutoksia viinimaailmassa. Selkein esimerkki löytyy chardonnaysta. Sellaista chardonnayta, jota ensin alkuun olen maistanut ei enää tehdä missään.
Silloin vielä käytettiin viini kypsytyksessä mm. betonialtaita ja miten lie murskattiinko rypäleet jaloin polkien. Arvelu viimeisestä voi olla liian romanttinen käsitys viininteosta. Jaloin polkemisesta siirtyminen muihin menetelmiin on tapahtunut varmasti paljon aikaisemmin. Mutta yhtä kaikki alkuaikohin ennen terästankkeihin siirtymistä käytössä olivat betonialtaat. Varmasti huokoinen betoni imi itseensä kaikenlaista, vaikkakin altaat kaiketi pestiin erien välissä.  Valmistusmenetelmillä on aina ollut suuri vaikutus saavutettavissa olevaan lopputulokseen. Terästankkikypsytykseen siirtyminen omalta osaltaan on vaikuttanut hyvin paljon nykyviinin ilmeeseen.

Chardonnayn perusominaisuudet

Ensimmäiset chardonnayt olivat keltaisia, maukkaita, voisia ja paahdetun toffeisia. Vaikka viinit olivat periaatteessa kuivia, ne suutuntumaltaan olivat makeita. Iäkkäissä viineissä oli pähkinän makuja. No tämän minä olen kyllä omaksunut aikojen saatossa. En ole voinut tuntea tuota ominaisuutta vielä tuolloin ensimmäisiä viinejä harjaantumattomana maistellessa.  Aivan, sen olen oppinut, että joskus löytää pähkinäisiä aromeja ja syy useinmiten on ollut pitkä kypsytysaika. Toisaalta chardonnayta tyyliin kuuluvasti tammitetaan. Siitä voi syntyä uusia asitimuksia, mutta tammittamattomia chardonnayta maistellessa olen havainnut, että nämä aromit ovat jo valmiina rypäleessä. Viinin tekijä vain korostaa joitakin haluamiaan ominaisuuksia.

Terästankki kypsytys

Seuraava chardonnayn historian vaihe oli australialaisten viininvalmistajien, ranskalaisia kauhistuttava,  uusi tammittamismenetelmä laittaa terästankkiin tammilastuja. Terästankkikypsytys mahdollisti puhtauden ja neutraali säädeltävissä olevan valmistuksen. Ranskalaiset tammitynnyrit ovat kalliita. Niinpä kustannuksia voitiin laskea käyttämällä lastuja. Ensin alkuun esiintyi ylilyöntejä. Jotkut kuvailivatkin tuntumaa sellaiseksi kuin saisi tammilankusta otsaansa. Parhaimmat viinit saivat palkintoja ohi ranskalaisten. Uuden maailman valmistustyylin voittokulusta Kalifornian kohdalla kertookin Bottle Shock filmi.

Bulkki chardonnay

Valmistuskustannukset mahdollistivat edullisten chardonnayten tuotannon. Viinistä hävisi voi ja toffee. Tilalle tulivat hedelmäiset maut. Australian lähitienoot ensin tarvitsivat halpaa itämaisiin maustettuihin ruokiin sopivia viinejä. Varsinaisesta maailmanvalloituksesta voi puhua kun ruokatyylit länsimaissa omaksuivat crossover yhdistämisen. Paikallisiin ruokalajeihin ruvettiin yhdistämään kaukaakin haettuja makuja ja valmistumenetelmiä. Tuon kaiken alashuuhtomiseen tarvittiin hedelmäisiä (fruity) viinejä. Chardonnay latistui joka baarin ja ravintolan oletusvalkoviiniksi. Usein oli vaikea tunnistaa lajiketta yleismakuun sovittamisen jäljiltä.

Chardonnayn vastaisku

Viimeisin chardonnayvaihe on nyt meneillään oleva sanoisiko vihreyttä ja luomua lähentelevä täysin oma ja uusi tyylinsä. Terästankissa voi aikaisempaa paremmin säädellä viiniä haluamaansa ilmeeseen. Yhtäältä chardonnayhin on tullut neutraliutta, mutta toisaalta siihen on saatu lähemmin rypäleen luonnonmukaisia ominaisuuksia. Nykychardonnayssa maistuu itse viinin kasvi ja sen runko. Hapokkuuttakin on saatu edeltävää vaihetta enemmän.

Uutta löydettävää Ranskasta

Ne chardonnayt jotka maisteluhistoriastani täysin puuttuvat ovat Ranskan bourgogne alueen viinit. Ne ovat kaikkina aikonina olleet aivan liian kalliita ja toiseksi ei niitä paljon Alkon hyllylläkään ole nähty. Vasta nyt viime vuosina on hyllyille ilmestynyt meikäläisenkin kukkarolle sopivia Chablis, Cote Chalonnaise ja Cote de Beaune chardonnayta. Chablis ovat hyvin kuivia ja mineraalisia, ja muilta aluelta voi löytyä tuollaisia historiani alkuaikojen voisia herkkupaloja.

Viinin korkkivika

Erilaisia pullojen sulkemiskorkkeja.

Viinien virheitä on aika paljon enemmän, mutta useimmin olen törmännyt korkkivikaiseen pulloon. Arvioidaankin että 5% viineistä löytyy korkkivika. Korkittuminen johtuu huonosti pestyistä korkeista. Sen tunnistaminen voi olla vaikeata, mutta kun kerran törmää kunnolla korkkivikaiseen, niin se on niin voimakas, ettei viiniä millään voi juoda loppuun saakka. Maku voi aluksi tuntua erikoiselta, mutta suu ei lopulta enää suostu vastaanottamaan pilalla olevaa viiniä. Seuraavalla kerralla tunnistaakin paremmin korkkivikaisuuden, kun tietää mitä se on.

Makua kuvataan termeillä "ummehtunut, homeinen, maamainen, tympeä, vanha kellari". Jotkut sanovat, että siinä maistuu pahvilaatikko. Viinienjuojien kyky havaita makuvirheitä voi vaihdella melkoisesti. Joku huomaan sen heti ensi nuuhkaisulla ja toiset naurahtaen jatkavat juontia, kunnes eivät enää saa tippaakaan alas.

Yksi viininmaistelun tarkoitus ravintoloissa on nimenomaa korkkivirheen löytäminen. Parhaiten se kävisi tuollaiselta herkästi aistivalta, mutta tavallisimmin sen tehtävän saa viinin tilaaja. Pienestä lasin pohjallla kaadetusta lirauksesta pitäisi selvitä virheellisyydet. Maistajahan hyväksyy viinin. Jos hiemankin epäilee, kannattaa pyytää korkki haisteltavaksi. Pelkkä homehtuneisuus ei ole selkeä merkki. Korkin päälle on voinut pullottaessa läikähtää viiniä, joka on sitten homehtunut. Korkkivika johtuu puutteellisesta korkkikorkin pesusta, se vaikuttaa korkkiin haurastuttavasti ja niin korkki päästää ilmaa pullon sisään. Hapertunut ja tummunut korkki viittaa korkkivikaan. Jos se vielä haiseekin homehtuneelta ja pahvilta, niin pitää kertoa tarjoilijalle epäilevänsä korkkivikaa. Hienoissa paikoissa pullo ilman muuta vaihdetaan, mutta joskus tarjoilija itse maistaa viiniä tai kutsuu sommelierin paikalle. Nykyään vähemmän muodollisessa kanssakäymisessä voi olla hauskakin, kun saa murrettua niin sanotusti jään ja pääsee keskusteluaaltopituudella henkilökunnan kanssa.


Kotona löydettyyn korkkivikaiseen pulloon kaadetaan takaisin pilaantuneet viinit ja palautetaan pullo Alkoon. Kuitti ei ole välttämätön, mutta joustavoittaa asiankäsittelyä. Voi olla ettei itsekään ole täysin selvillä mistä on pullo ostettu: Alkosta vai peräti tuotu ulkomailta. Alkon pulloissa lukee nykyään ainakin "Sisältää sulfiitteja", jos ei peräti laajemminkin viinin esittelyä suomenkielellä. Tavallisesti saa pullon vaihdettua samaan viiniin tai jos sitä ei löydy niin jotakin muuta (hintaero maksetaan puoleen jos toiseen) tai rahat palautetaan. Tapahtuman joutuu kuitenkin kuittaamaan omalla allekirjoituksella.

Mielenkiintoinen kirja viinien valinnasta

Erittäin mielenkiintoinen kirja viinin valinnasta. Kirjoittajana on ruotsalainen sommelier ja kirjailija Stellan Hökfelt.

Takakannen tekstistä: "Jos viini on mielestäsi hyvänmakuista, kyseessä on hyvä viini. Et voi olla koskaan väärässä. Mitkään säännöt tai ohjeet eivät määrittele, mistä viinistä sinun tulisi pitää. Eikä Stellan Hökfelt annakaan kirjassaan sen kummempia ohjeita. Hän vain toteaa, että jos joku pitää tietyntyyppisestä viinistä, on todennäköistä, että hän pitää muistakin samantyyppisistä viineistä."



Hesarin arvio kirjasta Sivua ei enää löydy.

Viinielokuva 1, Sideways

Sideways elokuvan ilmestymisen jälkeen  Pinot Noir viinit tulivat suuren maailman tietoisuuteen. Suomessakin vuoden 2005 ensi-illan jälkeen Pinot Noir -viiniä myytiin Alkossa litroina 51 % enemmän kuin vuonna 2004.
Elokuva kertoo nelikymppisen Jackin ja hänen kaverinsa Milesin viiniseikkailusta Kaliforniassa. He maistelevat viinejä ravintoloissa, baareissa ja viinitilojen maistiaisissa. Miles keskittyy Pinot Noir viineihin ja kehuu ne maasta taivaisiin.


http://en.wikipedia.org/wiki/Sideways

Viinielokuva 2, Bottle Shock

Bottle Shock elokuva ilmestyi vuonna 2008. Se kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan miten Uuden maailman viinit aloittivat voittokulkunsa maailman tietoisuuteen. Vuonna 1976 kun kalifornialaisen viinitilan Chateau Montelenan Chardonnay sijoittui ensimmäiselle tilalle ranskalais-amerikkalaisessa sokkona tehdyssä maistelutilaisuudessa Pariisissa. Bottle Shock elokuva keskittyy juuri tämän viinin taustalla tapahtuviin tarinallisiin käänteisiin. Punaisten viinien sarjan kärkeen nousi niin ikään kalifornialaisen Stag's Leap viinitilan Cabernet Sauvignon viini.

"You mark my words, we'll be drinking wines from South America, Australia, New Zealand, Africa, India, China...this is not the end. This is just the beginning."

-Alan Rickman as Steven Spurrier

http://en.wikipedia.org/wiki/Bottle_Shock

http://www.montelena.com/

Viinin maistelun aakkoset

Viinien tunnistaminen ja sen ominaisuuksien arvostaminen eivät synny itsestään. Omia makunystyröitään voi joutua koulimaan kauankin ennen kuin rupeaa saamaa otetta. Ajan myötä viinit myös kehittyvät. Maailmalla tyylit voivat vaihtua melko nopeasti. Tähän vaikuttavat sekä viljelymenetelmien kehittyminen että viininmaistelijoiden arvostus. Mullistavin lähimenneisyyden valmistustekniikan muutos on ollut siirtyminen terästankkikäymiseen, jolloin on tullut mahdolliseksi säädellä tapahtumaa tarkasti tietokoneen avustuksella. Viinien arvostelijat ovat joutuneet kohtaamaan monia yllätyksiä sokkana tehtyjen maistijaisten yhteydessä. Uuden maailman viinit pääsivätkin markkinoille saavutettuaan arvostettujen raatien rankattua ne ykkösijoille vanhanaikaisilla menetelmillä tehtyjen ja kehityksessään pysähtyneiden viinien ohi. Viinin juojien arvostukset ovat vaihdelleet ruokaboomien johdatuksella. Varsinkin itämaisten ja crossover ruokien kanssa sopivien viinien löytämisessä on ollut omat seikkailunsa.

Olemme tutustuneet viineihin puhtaasti vain loppukäyttäjinä. Yleisinpänä hankintapaikkana on ollut luonnollisesti Alko. Laivoilta ja ulkomailta olemme hankkineet pääasiassa Alkon valikoimia jatkavia ja aukkopaikkoja täydentäviä viinejä. Myös ravintoloiden valikoimista voi tehdä löytyjä. Näinhän kaikki itseään kunnioittavat viininharrastajat toimivat. Kokemusta on karttunut maistelemalla ja tekemällä muistiinpanoja.

A. Viinien kiehtovaan maailmaan tutustuminen kannattaa aloittaa tutustumalla rypälelajikkeisiin. Vertailemalla löytyy omat mieltymykset ja pikkuhiljaa rupeaa kertymään käsitys jonkin lajikkeen yksilöllisistä ominaisuuksista. Vain itse voi tietää mistä pitää. Lajiketuntemus johdattaa laajentamaan makuaistiaan. Tämä vahvistaa suosikkilajikkeensa puolustusta ja samalla selviää mistä ei pidä. Lajiketuntemuksen kautta suunnistautuminen viinien maailmassa helpottuu kun on jotakin mihin verrata.

B. Vakavammaksi viiniharrastus alkaa tulla kun ryhtyy tekemään useamman pullon tasting:keja. Maistelun voi järjestää useammalla eri tavalla. Suosikkilajiaan voi etsiä useamman lajikkeen rivistöstä. Kohteena voi myös olla sama lajike vaikkapa eri maista koottuna. Mielenkiintoisimpia ovatkin olleet vanhan ja uuden maailma viinien vertailut. Näissä maisteluissa selviää miten maaperä, valmistustapa ja puhtaasti tyyli vaikuttavat makuun. Onko Etelä-Afrikkalaisissa viineissä maaperästä peräisin oleva "tervaisuutta"? Erottaako vanhan maailman sementistä tehdyn avoallas- tai uuden maailman terästankkikäymisen toisistaan? Erottaako esim. chardonnay valkoviinin tyylit: voitoffee, tammilankusta päähän tai fruity?
Parhaimmillaan tasting on sokkona. Silloin makujen kanssa on yksin omien aistiensa varassa. Tarkalleen otettuna sokkona ei tarkoita täyttä tietämättömyyttä maisteltavista. Yleisimmin kyse on puolisokkoudesta, jolloin tiedetään mitä viinejä maistellaan, mutta joko pullojen etiketit on peitetty tai lasit ovat läpinäkymättämiä.

C. Puhtaiden lajikeviinien jälkeen voi tutustua sekoiteviineihin. Suuri osa viineistä tehdään seikoittamalla useampia lajikkeita. Hyvä esimerkki on Bordeauxin viinialue. Punaviinit tehdään seuraavista lajikkeista: merlot ja cabernet sauvignon ovat päärypäleet, lisäksi sekoitukseen tulee cabernet franc, petit verdot ja malbec. Kun merlotia on enemmän niin viini on pehmeämpää ja luumuisempaa, ja cabernet sauvignon taas tuo viiniin mustaherukkaan (joskus mustikkaan) vivahtavia makuja ja kirpeätä tanniisuutta. Aloittavan kannattaa aloittaa tutustumiskierroksensa enemmän merlot pitoisista Pomerol ja St-Emilion viineistä. Kun lajiketuntemus ja omat mieltymykset rupeavat olemaan hallussa voi jatkaa cabernet sauvignonin puolelle. Valkoviinit ovat myös sekoitteita Bordeauxissa. Kuivat viinit on tehty sauvignon blanc ja ripauksesta semillion lajikkeita. Sauvignon blanc saattaa olla kuitenkin aloittelijalle liian kova pala purtavaksi. Makeaanpäin mentäessä sekoiteeseen voi tulla muscadellia ja tottumattomille makuhermoille helpotusta. Helpoimmin lähestyttävä alue on Sauternes, mutta nämä ovat maukeutensa takia jälkiruokaviinejä.
Sekoittamalla pyritään pitämään viinin laatu mahdollisimmaan tasaisena vuodesta toiseen. Viiniin voidaan sekoittaa lisäksi eri vuosikertojen lajikepohjaisia viinejä.

D. Kun kokemusta ja lajikkieden tuntemusta rupeaa kasaantumaan tarpeeksi voi tavallaan aloittaa kierroksen uudestaan. Mainiot Viinilehden viiniarvioijat Juha Berglund ja Antti Rinta-Huumo kirjoittavat vuoden 2011 Viinistä viiniin kirjassa: "Hyvä viini on myös alkuperälleen tyypillinen. Siitä pitää tunnistaa viinin tuotantoalue tai ainakin raaka-aineeksi käytetyt rypälelajikkeet." Tällaisen lausunnon jälkeen omat mieltymykset voi jättää vähemmälle ja ryhtyä maistelemaan lajikkeita niiden tyypillisyyden mukaan, vastaako viini omaa käsitystä lajikkeesta ja onko siinä jotain vielä enemmän. Lajissaan viini voi olla huippu. Jälleen makunystyröitä koulitaan ja omaan repertuaariin on löytynyt jotain uutta. Joskus epämiellyttävä karvaalta maistunut italialaisviinissä onkin uusi harvinainen piirre. Karvaus on voinut muuttua tavoiteltavaksi piirteeksi tai ainakin piristäväksi.

Vin Santo - yksi sangiovesen ilmentymä

Onko Vin Santo samanlainen yksi viininvalmistuksen linjan ilmentymä kuin Recioto on Valpolicellan valmistuslinjan makea versio. Vin Santoa valmistetaan Toscanassa Peimonten alueella. Sieltä on kotoisin Chianti ja Super-Toscanalaiset. Vin Santo valmistetaan kuivatuista rypäleistä, mutta pää rypäle ei ole Sangiovese vaan Trebbiano ja Malvasia. Silloin kun siihen lisätään Sangiovesea syntyy erikoistapaus Occhio di Pernice, joka on rosé versio Vin Santosta. Joka tapauksessa Vin Santo on toscanalaisviini ja sen kyljessä saattaa lukea Vin Santo del Chianti Classico.

Barolo, barbaresco, brunello

"Minä olen puristi, dottore Zen." ---"Viinissä, kuten musiikissakin, minulle riittävät kolme B:tä"

"Ymmärrän," sanoi Aurelio Zen, joka ei ymmärtänyt mitään, katseli vain pullohyllyjä.

"Barolo on viinin Bach", hänen isäntänsä jatkoi. "Vahva, suurenmoisesti jäsentynyt, rahtusen tyly, mutta ehdottoman fundamentaalinen. Barbaresco on Beethoven, joka ottaa nämä ominaisuudet ja kohottaa ne subjektiivisen intohimon ja tuskan ylittämättömiin korkeuksiin. Ja brunello on Brahms, kaiken sen raskaan ylenpalttisuuden vienompi, täyteläisempi, romanttinen jälkihehku."


Michael Dibdin: Loppusilaus, Gummerus 2003. Lainaus toisen luvun alusta.
Criminalpolin tutkija Aurelio Zen on on kutsuttu piemontelaiseen kylään selvittämään murhaa.

Sangiovese

Toscanan viinivalmistuslinja on Sangiovese -rypäleestä tehdyt viinit. Rypäleen nimi näkyy kaikissa näissä viineissä.

Näitten joukkoon sijoittuu maailman tunnetuin italialainen punaviini. Tätä on tarjolla trattorioitten pyöreäpohjaisista niinipunospulloista "fiascoista" suorapulloisiin laadukkaamppiin chianteihin, joissa ei aina välttämättä edes lue Chianti.

Brunello di Montalcinon on vietettävä tammitynnyreissä kolme ja puoli vuotta. Sitä valmistetaaan chiantiin verrattuna melko vähän, mikä osaltaan pitää hinnat korkeina. Rosso di Montalcinoa kypsytetään vuoden verran. Se vastaa bordeauxin "kakkosviinejä".

Vino Nobile de Montepulciano on kolmas Toscanan DOCG -viineistä. Se on saanut nimensä Montepulcianon kylästä Sienan eteläpuolella ja muistuttaa etevää chiantia.

Paikan lisäksi Monteluciano on myös rypäleen nimi. Montepulciano-rypäleet kukoistavat Adrianmeren rannikolla. Se muistuttaa Merlot-rypälettä.

Sangiovesestä valmistettujen viinien laatu vaihtelee huomattavasti. Varsinkin chiantin heikko laatu 1970-luvulla johti kriisiin. Osa tuottajista päättivät olla välittämättä DOGC-säännöistä ja rupesivat valmistamaan omaa vino da tavolaa tukevoittamalla Sangioveseä Cabernet Sauvignonilla. Syntyi supetoscananalaiset, jotka myöhemmin otettiin mukaan DOCG-säännöstöihin. Supertoscanalaista valmistetaan joko puhtaasti Sangivesesta tai siihen sekoitetaan tyypillisimmilään Cabernet Sauvignonia (10-20%), mutta myös monia muita rypälelajikkieta. Sadot pidetään alhaisina ja ruvettiin käyttämään tammitynnyreitä kypsytyksessä. Maine kasvoi maailmanlaaljuiseksi ja hinta nousi huippulukemiin. Supertoscananalaiset eivät ole niinkuin suurin osa Italian viineistä ruoan kanssa nautittavia, vaan sellaisenaan juotavavaksi tarkoitettuja.

Takaisin Bar-alkuisiin viineihin

Nebbiolo

Saapasmaan lännenpuoleisessa "kainalossa" on Piemonten maakunta. Täältä on kotoisin kolme bar-alkuista viiniä.

Barolo ja Barbaresco tehdään kummatkin Nebbiolo -rypäleestä. Rypäle saattaa esiintyä myös pelkästään Nebbiolo -nimisenä viininä. Viinit vaativat pitkän kypsytysajan rypäleen tanniinisuuden takia. Tästä syystä hinta nousee hyvin korkeaksi. Sitä ei pidetä aloittelijan viininä. Se on dekantoitava, maisteltava ja pohdiskeltava viini.

Barbera on taas oma rypälelajikkeensa. Siitä saadaan monenlaisia viinejä keveitä ja kypsytettäviä viinejä. Sitä käytetään myös paljon sekoiteviineissä. Ei läheskään niin hintavaa kuin nebbiolo -viinit.

Valpolicella

Tavallisin ja tunnetuin italialainen viininteko "linja" on Valpolicella. Saapasmaan oikeasta kainalosta löytyy maakunta nimeltään Veneto. Siellä valmistaan viiniä kolmesta Corvina, Rondinella ja Molinara nimisestä rypäleestä. Kevein näistä rypäleistä valmistetuista viineistä on Bardolino. Viilennettynä sitä voisi nauttia sellaisten ruokien kanssa, joiden yhteydessä valitaan tavallisesti valkoviini.

Seuraavaksi ja laajin Valpolicella -tyyppi on normale. Yhteistä ovat nuo kolme rypälelajiketta. Moni löytää nautittavimmat italialaiset viininsä näistä.

Sitten keksittiin kuivattaa rypäleterttuja ja tehdä näistä viiniä. Jos käyminen keskeytetään kun alkoholia on 13 astetta, viiniin jää vielä hiukan makeutta. Tämä on Reciotoa. Se on makeata kuin portiviini, mutta ei siis niin vahvaa. Paras nauttia sellaisenaan.

Jos käymisen annetaankin jatkua aina katkeraan loppuun saakka syntyy Amaronea. Se on voimakasta täyteläistä viiniä, joka sopii riistaruokiin ja juustojen kanssa.

Amaronesta jäänyt mäski käytetään uudestaan siten, että jo kerran käyneiden rypäleitten päälle kaadetaan tavallista Valpolicellaa ja annetaan käydä uudestaan. Tätä toistokäymismenetelmää kutsutaan ripasso -menetelmäksi (repeat). Näin syntynyt viini on jotain tavallisen Valpolicellan ja amaronen välistä.

Takaisin Bar-alkuisiin viineihin

Jotain tolkkua italialaisviineihin

Bardolino, Barbera, Barolo, Barbaresco... Apua mikä on mikin? Italian viinimaailma on kirjava ja moninainen. Säädäntöäkin löytyy DOC-viineistä, mutta on myös tahoja, jotka vähät välittää säännöistä ja antavat viininsä "pudotakin" vino da tavoloitten joukkoon. Ota tästä selvää. Monenlaista kiehtovaa viiniä kuitenkin löytyy pitsaviinin litkuista kunnianhimoisiin superviineihin. Tässä yritetään saada joitakin kiintopisteitä suunnanantajiksi.

Valpolicella
Sangiovese
Nebbiolo

Grenache - Syrah - Mourvèdre

Kolme rypälettä Grenache, Syrah ja Mourvèdre muodostavat yhden lajikesekoiteviinityypin, joka on ollut Ranskassa Rhonessa käytössä jo aikoja. Alkon luettelosta GSM viinejä löytyy yllättävän monia. Klassinen ranskalaissekoitus onkin nykypäivänä levinnyt ainakin Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Uutta ilmettä sekoitus on saanut terästankki käsittelystä. Tämä ilahduttaa viinien uusimpien tyylien ihailijoita. Viinien ilmeeseen on tullut raikkautta ja tummien marjojen makuja. Suomessa tunnetaan parhaiten australialainen Hewitsonin Miss Harry. Monet tämän viinityypin viinit esiintyy usein pelkällä se-ja-sen GSM viininä. Etiketit on suunniteltu pelkistetysti ja tyylikkäästi.

Le Moulin Treyroud Chateneuf-de-Pape 2005
Château Cesseras Minervois La Livinier 2005
Hewitson Dry Grown & Ancient Miss Harry 2005
Rosemount GSM MacLaren Vale 2003

Ainakin löytyvät Alkosta.