lauantai 4. helmikuuta 2012

Se ja se burgunder, tolkkua saksalaisiin viineihin




Kun katselee kaupassa saksankielisten maiden viinipullorivistöä silmään osuu rypälelajikkeita, jotka päättyvät -burgunder päätteeseen. Viinit vaikuttavat täysin kielialueensa omilta lajikkeilta. Kyse on kuitenkin tutuista lajikkeista, niillä on vain  alueen omat nimityksensä. Koska Ranska on viinimaailmassa lähtökohta ja tavoiteltu laatutaso, ranskankieliset lajikenimet ovat tulleet aiemmin tutuiksi.

Selkein ja tällä hetkellä tavoitelluin esimerkki on Pinot Noir. Saksassa sen nimi on Spätburgunder. Itävallassa ja Sveitsissä nimenä on Blauburgunder. Italiassa rypäleen nimi noudattelee ranskakielistä nimitystä Pinot Nero ulkoasullaan.

Sanana Pinot on englanniksi Pine ja siis suomeksi mänty. Rypäle on saanut nimensä terttunsa käpyä muistuttavasta muodosta. Noir on italiaksi Nero ja suomeksi musta. Väriltään lajike ei ole musta vaan hyvin tumman violetti. Spät tarkoittaa saksan kielellä myöhään ja siis myöhään kypsyvä rypäle. Lajikkeesta on olemassa Frühburgunder versio, siis varhain kypsyvä versio. Itävallassa ja Sveitsissä Blau etuliite viittaa rypäleen siniseen väriin.

Pinot Noiria ei pidä sekoittaa näihin. Blaufränkisch on oma rypäleensä. Saksassa tunnetaan nimellä Limburger ja Washingtonissa Lemberger nimellä. Zweigelt on itävaltalainen Blaufräkish ja St-Laurent rypäleiden risteymä. St-Laurent on itävltaltalainen Pinot Noir muistuttava oma rypäleensä. Viimeistä on viljelty myös Medockissa.

Burgunder loppuisia on muitakin. Weissburgunder on ranskaksi Pinot blanc. Grauburgunder puolestaan on Pinot Gris.


Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...