Helppo pikamajoneesi

Majoneesissa on aika tekeminen. Usein se vielä epäonnistuu. Aineksien pitäisi olla samanlämpöisiä. Kädeltä vaaditaan melkoista vispausvoimaa. Toisella kädellä pitää kaataa öljyä hitaasti ja miten kulhon saa pysymään paikoillaan.

On olemassa taikatempulta vaikuttava ohje tehdä majoneesia. Ainekset on melkolailla samat kuin perinteisessä majoneesissa. Kananmunan voi käyttää kokonaan valkuaisineen päivineen.

1 kokonainen kananmuna
1 tl dijon sinappia
1/4 tl valkoviinietikkaa tai väkiviinaetikkaa
2 dl rypsiöljyä
(1 valkosipulinkynsi pieneksipilkottuna)
1/2 tl suolaa

Kannattaa käyttää neutraalin makuista öljyä. Oliiviöljy on liian väkevää majoneesiin. Eikä varsinkaan kannata käyttää hienointa saatavissa olevaa oliiviöljyä.

Ensin pohjalle valutetaan varovasti kananmuna. Keltuaisen pitää pysyä ehjänä. Sen päälle lusikallinen sinappia. Valkoviinietikka 1/4 lusikallinen. Lopuksi 2 dl rypsiöljyä. Ainekset olisi hyvä olla samanlämpöisiä.

Sauvasekoitin upotetaan keltuaisen päälle ja aloitetaan pyöritys. Kun kiinteymistä alkaa näkyä voidaan sauvasekoitin nostaa hitaasti ylös ja kas majoneesia syntyy kuin taikomalla. Lopuksi maustetaan sopivilla mausteilla, joista itse pitää. Tämäkin voi siis epäonnistua, joka tietysti harmittaa kun pari desiä menee hukkaan. Pelastaa sitä ei voi.

Lopuksi pari suomenkielistä linkin takana olevaa ohjetta. Itse opin sen mainiosta Master Chef of Australia kisasta.

Turun Sanomien Tilli ja Pulla blogin ohje: Helpoin majoneesi ikina

Iltalehden Helpompaa ei voisi olla

Kotona tehtyä leipää. Osa 1.

Viimeisin aluevaltaukseni kokkauksen parissa on leivät. Ensimmäisen leivän tein jo vuoden 2014 kesällä. En kuitenkaan ajatellut kirjoittaa leivistä kuin vasta sitten, kun olen tehnyt yhtä reseptiä niin monta kertaa että voi olla varma sen onnistumisesta. Itse olen laiska leipoja, enkä viitsisi vaivautua kovin paljon. Ryhdyinkin etsimään ensin helppoja reseptejä.

Nykyään internetistä ja uusista kirjoista löytyy reseptejä, joissa leivän tekeminen on helppoa ja nopeata. Lisäksi näyttää siltä kuin kuivahiivakin nopeauttaisi leivontaa. Uusissa ohjeissa otetaan huomioon myös koneet taikinakoukkuineen.

Perinteisesti taikinat tehdään niin että pannaan ensin neste, johon hiiva sulatetaan, sitten mausteisia aineksia ja lopulta jauhoja niin paljon että syntyy sopiva kiinteä taikina joka ei tartu käsiin. Taikina nostatetaan tilavuudeltaan kaksinkertaiseksi. Taikina kumotaan jauhotetulle pöydälle. Vaivausta tehdään niin että kuplat tasaantuvat taikinassa ja tämän jälkeen nostatetaan uudestaan. Pullistunut muotoiltu leipä paistetaan tasaisessa lämmössä kun se ruskistuu ja leivän pohjaa koputeltaessa kopisee selvästi. Nämä on merkkinä siitä että leipä on kypsä. Valmis kuuma leipä laitetaan ritilälle liinan alle jäähtymään. Liina kuitenkin pehmentää kuorta, joten jos haluaa säilyttää kuoren rapeuden niin ei liinaa.

Nykyohjeissa leipä nostatetaan kuivahiivalla nopeasti. Taikina saa jäädä niin löysäksi niin,  että sen saa juuri ja juuri jauhotetuin käsin muotoiltua tai sitten se nostetaan vuokaan. Uusissa ohjeissa kuivat aineet sekoitetaan ensin ja nesteet pannan lopuksi, jota on tyypillisesti parisen desilitraa.
Vuokana voi käyttää koria, keraamista vuokaa tai jopa savivuokaa. Lämpötila on usein aluksi melkoisen korkea noin 230 tai 250 astetta.

Jos haluaa hyvän kuoren voi uunin laittaa astian, jossa on kuumaa vettä. Sinne voi heittää vettä lisää jossain paistamisen vaiheessa. Koko pohjan peittävää peltiä ei kuitenkaan kannata laittaa, koska se muuttaa kypsentämisen olosuhteita. Voisi paremminkin käyttää pientä astiaa uunin pohjalla.



Löydettyjä ja kokeiltuja reseptejä, suoraan tehtäviä leipiä

Helppo rieska

Hedelmäinen myslileipä

Siirappinen siemenleipä

Rieska

Helppo taikina, jota ei alusteta. Nostatuskin tehdään vain kerran ja vain 15 minuuttia.

Kokeiluvaiheessa teen vain yhden leivän. Useinmiten reseptit on kahdelle leivälle. Täytyy vain puolittaa reseptin aineosaset. Kannattaa kirjoittaa ne mustilapulle koska suoraan reseptistä luettuna on aina se vaara että nappaakin jonkun aineksen kaksinkertaisena ja silloinhan leipä ei tule onnistumaan. Useinmiten tämän kuitenkin huomaa heti, koska ainakin jauhojen kohdalla näkyy heti, ettei suhteet ole oikein.

Resepti yhdelle leivälle

3,5 dl vettä (noin 41 C astetta)
1 tl suolaa
1/2 tl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
1 ps kuivahiivaa
n. 5,5 dl vehnäjauhoja

Taikinan voi hyvin sekoittaa kauhalla tai pienilllä kierroksilla koneella ja silloinkin niin vähän aikaa kuin mahdollista. Se on valmis silloin kun se juuri ja juuri irtoaa taikinakulhon reunoilta. Älä kuitenkaan siis vaivaa taikinaa. Kohota 15 minuuttia vedottomassa paikassa.

Itse panen muovipussin kulhon päälle ja vien sen kerrostalon saunan lauteelle. Ei kuitenkaan lämmitettyyn saunaan. Vartin kuluttua taikina on paisunut ainakin kaksinkertaiseksi.

Kaada taikina jauhotetulle tasolle.  Voit joutua auttamaan kädellä tai lastalla kaapimalla kaikki taikina ulos. Jauhoa pitää tarttua taikinan pintaa kauttaaltaan niin että sitä pystyy käsitelemään. Siis taikina saa olla melko löysä mutta ei liian, koska silloin se vain leviää uunissa. Muodosta pyöreä pallomainen rieska ja aseta se uunipellille.

Toista nostatusta siis ei ole.

Laita leipä kylmään uuniin, säädä uuni 250 asteeseen ja anna paistua 30-45 minuuttia. Varo ettet paista liian kauan, koska silloin kuori tulee liian kovaksi. Valmis leipä on kun pinta on ruskea ja koputus pohjaan kuulostaa kumealta.

Lopputuloksen pitäisi olla alkukuvan kaltainen. Pinta on röpöläinen, melko paksu ja rapea. Laita leipä ritilän päälle viilenemään ja älä peitä liinalla. Vielä pitää malttaa odottaa, että leipä jäähtyy, koska liian aikaisin leikattu leipä ei tykkää hyvää.

Tämän ohjeen olen tehnyt kymmenisen kertaa ja aina onnistuen, joten se kokeiltu resepti. Aina voi tietysti olla eroja paikallisesti ja jokainen tee jotain hieman erilailla.

Lontoon pubit 100 parasta kirja

Lontoon pubit - 100 parasta!
Kari Ylänne ja Arto Nyberg: Lontoon pubit - 100 parasta!
123 sivua + hakemistot 11 s., 22 valokuvaa, ovh 28 e
Heinäpään Viestintä Oy, ipp (Porvoo?), 2005.

























Tekijät kirjoittavat itse:
- Kävimme jokaisessa kirjan pubissa. Yleistäen voi sanoa, että Lontoon keskusta pubit ovat kiireisiä, ja ihmiset istuvat omissa oloissaan. Syjäkylien pubeissa tunnelma on seesteisempi. Niissä on helppo ryhtyä juttusille, ja usein pubin isäntäkin on paikalla. Paikallista aksenttia on nautinto kuunnella.


Me kävimme näissä:

Borough Marketin yhteydessä oleva the Market Porter.

---------------------------------------------------------------------------------
Royal Oak 44 Tabart Street
ei kuvaa
Kirjan mukaan seinillä pitäisi olla melko hyvä kokoelma kirjoja. Niistä oltiin luopumassa ja hyvin pieni jäljelle jäänyt osa oli myynnissä.
---------------------------------------------------------------------------------
Ye Olde Cock Tavern Wikipedia english

Kuvan etualalla oleva "kaappi" on ylättäen takka, jossa savu kulkee lattian kautta pois.


------------------------------------------------------------------------------
Ye Olde Mitre linkki vie esitelysivulle, jossa on jopa virtuaalitila esitys.

Pubi sijaitsee korttelin sisällä ja se oli hyvin vaikea löytää, koska kadulta pubin olemassa oloa ei näe ennenkuin on juuri kohdalla.

---------------------------------------------------------------------------
Princess of Louise pub


---------------------------------------------------------------------------

Cittie of Yorke pub Wikipedia english

Hiiliteräspannu on Teflonille vaihtoehto

Monet ovat kyllästynyt ainaiseen teflonpinnoitetusta paistinpannu vaihtorumbaan. Monia myös arveluttaa teflonpinnasta irtoavat palaset ja muovin plus kuuman yhdistelmä.


Vaihtoehto voisi olla hiiliteräspannu.

Suomessa de Buyer:ia myy mm. Eiring.

Monilla on kokemusta vanhasta kunnon valurautapannusta. Varsinkin jos sellaisen sai käsiinsä käytettynä ja hyvin hoidettuna.
Hiiliteräspannu on kuitenkin astetta kevyempi hoitaa. Ensimmäinen rasvapoltto ei ole niin vaativa, riittää
kun sen tekee tavallisella keittotasolla. Eikä käryäkään synny valtavasti.

Riittää kun pohjalle laittaa puolentoista sentin kerroksen öljyä. Pane pannun kylmälle levylle ja pane levy päälle. Pannun annetaan hitaasti kuumeta, kunnes öljy rupeaa nousemaan hienoista savua. Sitten varovasti pannu nostetaan  viilenemään. Pohjalle syntyy teflonmainen suojaava kerros. Tämä kuluu melko nopeasti pois, mutta rasvapoltto tehdään pannu käytön aikana aina uudestaan. Lopulta pannu näyttää tältä.

Pannu täytyy käyttö aikansa aikana silloin tällöin puhdistaa. Se tapahtuu karkean suolan avulla. Tällä kertaa pannulle laitetaan kerros suolaa ja kuumennetaan. Epäpuhtaudet tarttuvat suolaan, joka heitetään pois. Vielä pitää tehdä uusi rasvapoltto pannulle, mutta sen tekeminen pitäisi olla jo tuttua.

Joka käytön jälkeen pannu pestään kuumassa vedessä harjalla kevyesti auttaen. Pesuainetta ei saa käyttää. Pannulle on hyvä levittää hieman öljyä vaikka talouspaperin avulla. Sitten kaappiin odottamaan seuraa käyttöä.

Paistinpannun rasvapoltolle on muitakin vaihtoehtoja:

PAISTA  blogi  rasvapoltto

Simpukoiden uusi myyntirasia

Kauppoihin on tullut aivan uusi simpukoiden pakkaustapa. Ei enää verkkopusseja, joista ei tiedä missä kunnossa simpukat ovat tai että pitäisi pyytää myyjää tarkistamaan yksittäisenä myytävien simpukoiden kunnon.

Uusi sertfioitu yhden kilon sinisimpukkapakkaus.

Pakkaajan verkkosivu esittelee yrityksen. Sieltä ei kuitenkaan selviä mistä on kyse. Pakkaus näyttää täysin umpinaiselta ja muovilta. Eikö simpukat tukehdu. Myyjä sanoi, että päällyskalvo on hengittävä. Verkosta ei löytynyt enempää tietoa. Kuka tietää?

Kuitenkin itse simpukat ovat tuoreita, putsattuja ja kaikki viimeistä myöten ovat syötävissä. Hukkaan ei joudu ainutkaan.

Eläviä simpukoita, merkitty pakkaus- ja 

viimeinen käyttöpäivä, sertifioitu merkintä ja 

jopa lyhyt kuvallinen valmistusohje.

Simpukoiden keitto-ohjeet

Tuo ihmeellinen endiivi

Leikkaa endiivi pitkittäin kahteen yhtä suureen osaan. Kanta on hyvä jättää paikoilleen, ettei koko komeus hajoa.

Laita pannulle voita tai voin ja öljyn seosta. Voi tarvitaan siksi, että se luo ainutlaatuisen maun ja karamellisoi kosketuspinnan. Laita kansi päälle ja anna hautua.

Hellan lämpö pannaan vain niin vähän auki että merkkivalo juuri ja juuri syttyy. Tarkoitus onkin hauduttaa endiivit hitaasti ajan kanssa. Näin koostumus säilyy kiinteänä. Tikulla tai haarukalla kokeillaan noin tunnin kuluttua, onko paistos sopivan kypsä. Haarukka uppoaa, mutta endiivit eivät vielä ole aivan lötköjä. Syömäveitsen pitää olla terävä, muuten endiiviin ei tahdo saada otetta.


Mikä on tuo endiivi?

Kun tekee haun Googlessa Kuvahaku etsinnässä sanalla endiivi näkyviin tulee se kasvi, jota minä tarkoitan. Virallisesti sen nimi näyttää olevan salaattisikuri.

Wikipediassa endiivi vie salaattilehtisten endiivikasvien sivulle. Endiiveihin lasketaan myös sellaiset selvästi salaattinäköiset kuin kähäräsalaatti tai friseesalaatti. Yhteistä kaikille on katkeruus.

Endiivistä on punainenkin versio, joka on yhtä herkullinen kuin valkoinen endiivi.

Salaateista löytyy punasalaatti, jonka voi myös hauduttaa, mutta se on paljon katkerampi.