torstai 23. heinäkuuta 2009

Mustikkapiirakka


Murotaikinapohjainen mustikkapiirakka on helppo tehdä ja valmistuu melko nopeasti.

mustikoita
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
perunajauhoja jos liian kostea täyte


Voitele ja korppujauhota noin 18 cm piirakkavuoka. Laita uuni kuumenemaan 200 C asteiseksi. Hiero voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja vatkaa hyvin. Nyt sekaan tulevat vehnäjauhot. Sekoita nopeasti kiinteämmäksi taikinaksi. Painele taikina osa kerrallaan vuoan pohjalle. Jauhota jos uhkaa tarttua sormiin tai levityslastaan. Muotoile reunat koholle. Kaada mustikoita niin että pohja peittyy kunnolla noin kahden mustikkapallukan syvyydellä. Ripottele päälle sokeria maun mukaan. Paista noin puoli tuntia niin, että reunat selvästi ruskistuvat. Kypsyyttä voi kokeilla myös reunoista tikulla.



lauantai 13. kesäkuuta 2009

Parmesaanin säilyttäminen 1


Parmesanjuustosta useinmiten käytetään vain osa kerrallaan joko raastettuna tai hiutaleina. Vaikeus on siinä että miten saadaan loput säilymään. Monasti palan löytää jonkin ajan kuluttua sinertävänvihreiden homepilkkujen vallassa.

Säilytysaikaa voi yrittää pidentää seuraavasti. Alun alkaen säilytyskääre kannattaa leikata auki niin, että sitä voi käyttää uudestaan. Kätevintä on avata kääre kiilamaisen palan leveämmästä päästä, jolloin palan saa helposti sujautettua takaisin kääreeseensä. Suljetaan pakkaus niin tiiviisti kuin on mahdollista. Tämä kääritään sitten voi- tai uunipaperin sisään ja koko paketti sidotaan kuminauhalla. Havaintojen mukaan pakkaus säilyy jääkaapin perällä, jonne se pikkuhiljaa ajautuu, huomattavasti pitempään kuin uuteen kääreeseen tai rasiaan pakattu parmesan.








Parmesaanin säilyttäminen 2





keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Intialainen curry suomennettuna


Curry on paitsi mausteseosjauhe niin myös yleisnimitys intialaiselle kastikkeelle, joka valmistetaan kypsentämällä lihaa tai kasviksia useiden eri ainesten, mausteiden ja höysteiden kera. Suurusteita ei käytetä vaan sakeus saadaan aikaiseksi samaan tapaan kuin länsimaisissa pataruoissa.


Kuvassa on wokkityylinen pinnoitettu pannu, joka on paksupohjainen päinvastoin kuin "oikea" wokki. Tämä pannu sopii erityisen hyvin sähkölevylle. Tavallista kattilaakin voi käyttää.




ruokaöljyä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
tuoretta inkivääriä
korianteria
kurkkumaa
jeeraa
garam masalaa
paprikaa
tomaattipurkki





1. Kuumenna öljy ja ruskita sipuli.
2. Lisää valkosipuli ja inkivääri.
3. Ripottele päälle kurkuma, kumina, garam masala ja paprika.
4. Lisää vettä ja keitä 10 minuuttia.
5. Kumoa tomaattimurska, sekoita ja hauduta 5 minuuttia.


Resepti toimii peruscurrynkastikkeen valmistusohjeena. Mausteita voi lisätä sen mukaan mitä makuja haluaa korostaa. Maustevaihtoehtoja on paljon. Tulisuutta saa aikaiseksi lisäämällä chiliä. Itse käytän makeata chili-kastiketta suoraan pullosta annosteltuna. Kaupassa myytävät chili-palot ovat niin vaihtelevia tulisuuden suhteen, että lopputulokseta ei tiedä. Pullochili on tasaisen laatuista.



Fenkolin siememiä (Fennel Seeds), rautainen mortteli, vihreitä kaardemumman kapseleita (Green Gardamoms), osterikastiketta, jeeraa (juustokumina, roomankumina), makea chilikastike, kurkuma (Turmeric) ja korianterin siemeniä (Coriander Seeds). Kaikkia löytyy hyvin varustetuista kaupoista.
Curryyn voi lisätä kotimaisia juureksia melko ohuiksi suikaleiksi leikattuna. Nestettä ehkä joutuu lisäämään, jotta juurekset peittyvät nesteen alle kiehumaan.

Valmiiseen kastikkeeseen lisätään sitä lihaa, mitä sattuu olemaan. Usein valmistankin currya maanataina viikonlopulta tähteeksi jääneestä lihasta. Yllä oleva tomaattipohjainen curry käy hyvin lampaanlihan kanssa. Broilerin kanssa tomaattimurskan voisi vaihtaa kookosmaitoon. Erittäin "kermaisen" curryn saa aikaiseksi kun aivan lopuksi lisää turkkilaista 10%:sta jugurttia. Tällainen paksu jugurtti ei enää tee kastiketta liemeväksi. Jugurtin lisäämisen jälkeen ei pitäisi enää keittää, koska silloin jugurtti saattaa leikkaantua.

Curryn kanssa tarjoillaan bashmati-riisiä tai nuudeleita. Intiassa usein tarjoillaan myös chutneytä.

lauantai 10. toukokuuta 2008

Kokeilla on heille suunnitellut veitsensä




Miksi kokkiveitsi on sellainen kun on? Miksi sitä kannattaisi käyttää? 

Terän pitää olla niin tukeva, ettei se taivu sivusuunnassa. Sen pitää kestää syöpymättä happoisiakin ruoka-aineita. Kahvan pitää olla tukevasti kiinnitetty metalliin. Paras olisi muovinen ja muotoiltu kahva. Puiset niiteillä kiinnitetyt kahvat löystyvät lopulta käytössä ja kosteus vaurioittaa kahvaa. Terän tulisi olla riittävän pitkä niin, että terän kärkeä voi pitää leikkaus alustaa vasten ja silti pituutta riittää leikkaamaan. Tasapainon pitäisi olla sellainen, että veitsi pysyy vaaka-asennossa peukalon ja etusormen paikkeilla. Kahvan muodon pitää olla sellainen, että käsi pysyy turvallisesti paikoillaan liukumatta sen enempää eteenpäin kuin taaksekaan päin. Kahvan pitää olla karheudeltaan sellainen, että ote on pitävä ja ei aiheuta hankaumia pitkässäkään työskentelyssä. Hyvä veitseä kannattaa etsiä ja kokeilla. Luonnollisesti hyvä myös vähän maksaakin. 

Periaatteessa työskentely tapahtuu seuraavasti: 
 -terän etuosaa pidetään leikkausalustaa vasten koko ajan niin, että terä pysyy samassa paikassa vaikka se kulkee saahaavasti edestakaisin 

 -terällä pitää leikata keinuvasti eikä vain työntää sitä leikattavan läpi suoraan alaspäin, tämän takia terä on kaareva 

 -veitsi siis pysyy näillä keinoilla paikoillaan, sille syötetään materiaalia vasemalla kädellä ja siirtymällä hieman vasemmalle -varo sormiasi 

- pidä ruoka-ainesta koukistetuin sormin kiinni ja pidä veitsi poissa sormien päistä nivelien avulla -varo erityisesti peukaloa, koska sillä on taipumus suoristua huomaamatta pidemmälle kuin nivelien päät 

 -erittäin terävä veitsen leikkausreuna suorastaan imee varomattomia sormenpäitä, ehkä on niin, että jokaisen on oppirahat maksettava ja toivottavasti silloin ei leikkaudu kuin hieman ihoa tai jos peukalo ehtii syvemmälle, niin kynsi on kyllin vahva pysäyttääkseen leikkaavan terän kulun -etupäästään tuetun keinuvasti leikkaavan veitsen ei pitäisi siirtyä itsekseen sopimattomaan paikkaan -kun nämä periaatteet oppii, niin leikkaaminen rupeaa sujumaan niin hyvin, ettei leikkaamistaan tarvitse koko ajan silmä tarkkana seurata

-leveätä veitsenlapaa voi käyttää siirtely alustana, leikaktut vihannekst yms kerätä lavan päälle ja siitä ne voi nostaa kattilaan




lauantai 26. huhtikuuta 2008

Marinoidut oliviivit








Oliivien marinointi on helppoa. Kuvassa on Tupperwaren oliivihissi. Moni naurahtaa moiselle vekottimelle ja vielä toisen kerran Tupperwarelle. Hissiä kokeillut ei enää naura vaan hymyilee. Purkkia voi säilytää jääkaapissa. Oliivit nousevat hissillä pois nesteestä helposti poimittaviksi. Marinointiliemi jää purkkiin. Ei Tupperwarelle kannata nauraa. Tuotteet ovat hyvin suunniteltuja ja uskomattoman kestäviä. Meillä on kotona Tupperware rasioita viisikymmenluvulta. Ne ovat hieman menettäneet uutuuden kiillostaan, mutta kansien suljenta toimii edelleenkin kuin uutena.


rosmariinin oksa
laventelin oksa
purkki vihreitä oliiveja
purkki mustia oliiveja
valkosipulin kynsiä


Katko yrtinoksat pariin osaan. Lado puolet purkin pohjalle. Leikkaan joukkoon karkeita valkosipulinkappaleita. Kaada puolet vihreistä oliiveista liemineen päälle. Tee samoin mustille. Laita nyt toiset puolet yrteistä purkkiin ja leikkaa päälle loput valkosipuleista. Kaada vihreät ja mustat oliivipurkkien puolikkaat päälle. Sulje kansi ja pane jääkaappiin marinoitumaan.





Seuraavana päivänä oliiveja voi ruveta käyttämään. Maku tietysti voimistuu ajan myötä. Purkin hissillä oliivit saa nostettua nesteestä pois. Siitä voi poimia tarvitsemansa määrän. Marinointiliemi jää purkiin.







Thailihapullat




Kymmenen vuotta sitten kun ruvettiin puhumaan cross-over tai fuusiokeittiöstä keittiömestari Timo Meltolta ilmestyi mainio kirja Lupa nauttia. Kuvituksen ovat tehneet taitava pari Timo Viljakainen ja Margareta Nygård. Kirjasta löytyy monia cross-kitchen ohjeita. Ajatus on minusta innoittava: yhdistetään eri ruokakultuureja ja erityisesti kun se tehdään kotimaisten ruoka-ainesten kanssa. Tässä yksi ohje, jossa voidaan piilottaa viikonlopusta tähteeksi jääneet lihat maukkaalla tavalla.



500 g sikanauta jauhelihaa
kevätsipulia tai myös tavallinen
murskattuja korianterin siemeniä
pari valkosipulin kynttä hienonnettuna
raastettu appelsiinin kuori
osterikastiketta
makea-hapanta chilikastiketta
muskottipähkinää
kananmuna
maissijauhoja

Jauheliha myydään 400 g tai 600 g pakkauksissa. Sen joukkoon voi itse jauhaa viikonlopusta tähteeksi jäänyttä vaikkapa paistia. Tähän lihapullataikinaan ei tule korppujauhoja. Lisää ainekset ja mausteet. Osterikastiketta pari ruokalusikallista. Makeata chilikastikeetta noin puoli desiä. Muskottipähkinää varovasti. Suolaa tai pippuria ei tarvitse lisätä, koska suolaa on osterikastikkeessa ja tulisuutta löytyy chilikastikkeesta. Lopuksi lisätään kananmuna. Sekoitetaan tasaiseksi taikinaksi. Sen pitäisi olla sellaista, että siitä voi kostutetuin käsin pyöritellä lihapallukoita. Pyörykät "kastellaan" maissijauhossa vaikkapa syvällä lautasella. Itse asettelen pullat levinpaperilla suojatulle uuninpellille. Paistetaan keskiläpöisessä uunissa kypsiksi.


Sellaista jäätelöä kuin itse haluat


Omatekoista kotijäätelöä on helppo tehdä. Varsinkin kun käytössä jäätelökone. Ilman konettakin se käy, mutta on moninutkaisempaa, koska massaa pitää sekoittaa tuon tuostakin jäädytyksen aikana. Kotijäätelöstä tietää mitä itse on sinne pannut ja maku on taatusti parempaa kuin tehdasvalmisteinen.

Perusresepti vaniljajäätelölle

2 dl kuohukermaa
3 dl kevytkermaa
vaniljaa tangosta, pulverina tai nesteenä

Kiehauta kermat ja lisää makusi mukaisesti vaniljaa.

Saman aikaisesti voit vaahdottaa

neljä kananmunankeltuaista
1 dl sokeria

Yhdistä kermat sokerimunasekoitukseen hitaasti, ettei muna rupea kypsymään. Itse panen monitoimilaitteen pyörimään täysillä.

Siirrä vatkausastia vesihauteen päälle ja kypsennä koko ajan sekoittaen 5-7 minuuttia. Massan pitää olla paksuhkoa.



Jäähdytä lopuksi massa vaikkapa vesihauteessa.
Jäätelökoneissa on pakkasnesteellä täytetty kylmänluovuttaja.




Jäähdyttäjä pannaan koneeseen ja siihen kiinnitetään vatkain. Kaiken päällimmäiseksi tulee moottori, joka pyörittää massaa tasaisesti.



Jäähdyttäminen kestää puolesta tunnista tuntiin. Kun valmis jäätelö näyttää pyörivän vatkaimen mukana on se valmista. Pysäytö jäätelökone ja kaavi lastalla jäätelö johonkin sopivaan kulhoon. Kannella suljettu kulho pannaan pakastimeen jäätymään. Jäätelö voi tietenkin syödä jo nyt, jolloin se on kuin soft-icea.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...