Intialainen curry suomennettuna

Curry on paitsi mausteseosjauhe niin myös yleisnimitys intialaiselle kastikkeelle, joka valmistetaan kypsentämällä lihaa tai kasviksia useiden eri ainesten, mausteiden ja höysteiden kera. Suurusteita ei käytetä vaan sakeus saadaan aikaiseksi samaan tapaan kuin länsimaisissa pataruoissa.

Kuvassa on wokkityylinen pinnoitettu pannu, joka on paksupohjainen päinvastoin kuin "oikea" wokki. Tämä pannu sopii erityisen hyvin sähkölevylle. Tavallista kattilaakin voi käyttää.

ruokaöljyä 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä tuoretta inkivääriä korianteria kurkkumaa jeeraa garam masalaa paprikaa tomaattipurkki

1. Kuumenna öljy ja ruskita sipuli.
2. Lisää valkosipuli ja inkivääri.
3. Ripottele päälle kurkuma, kumina, garam masala ja paprika.
4. Lisää vettä ja keitä 10 minuuttia.
5. Kumoa tomaattimurska, sekoita ja hauduta 5 minuuttia.

Resepti toimii peruscurrynkastikkeen valmistusohjeena. Mausteita voi lisätä sen mukaan mitä makuja haluaa korostaa. Maustevaihtoehtoja on paljon. Tulisuutta saa aikaiseksi lisäämällä chiliä. Itse käytän makeata chili-kastiketta suoraan pullosta annosteltuna. Kaupassa myytävät chili-palot ovat niin vaihtelevia tulisuuden suhteen, että lopputulokseta ei tiedä. Pullochili on tasaisen laatuista.



Fenkolin siememiä (Fennel Seeds), rautainen mortteli, vihreitä kaardemumman kapseleita (Green Gardamoms), osterikastiketta, jeeraa (juustokumina, roomankumina), makea chilikastike, kurkuma (Turmeric) ja korianterin siemeniä (Coriander Seeds). Kaikkia löytyy hyvin varustetuista kaupoista.
Curryyn voi lisätä kotimaisia juureksia melko ohuiksi suikaleiksi leikattuna. Nestettä ehkä joutuu lisäämään, jotta juurekset peittyvät nesteen alle kiehumaan.

Valmiiseen kastikkeeseen lisätään sitä lihaa, mitä sattuu olemaan. Usein valmistankin currya maanataina viikonlopulta tähteeksi jääneestä lihasta. Yllä oleva tomaattipohjainen curry käy hyvin lampaanlihan kanssa. Broilerin kanssa tomaattimurskan voisi vaihtaa kookosmaitoon. Erittäin "kermaisen" curryn saa aikaiseksi kun aivan lopuksi lisää turkkilaista 10%:sta jugurttia. Tällainen paksu jugurtti ei enää tee kastiketta liemeväksi. Jugurtin lisäämisen jälkeen ei pitäisi enää keittää, koska silloin jugurtti saattaa leikkaantua.

Curryn kanssa tarjoillaan bashmati-riisiä tai nuudeleita. Intiassa usein tarjoillaan myös chutneytä.

Kokeilla on heille suunnitellut veitsensä

Miksi kokkiveitsi on sellainen kun on? Miksi sitä kannattaisi käyttää? 

Terän pitää olla niin tukeva, ettei se taivu sivusuunnassa. Sen pitää kestää syöpymättä happoisiakin ruoka-aineita. Kahvan pitää olla tukevasti kiinnitetty metalliin. Paras olisi muovinen ja muotoiltu kahva. Puiset niiteillä kiinnitetyt kahvat löystyvät lopulta käytössä ja kosteus vaurioittaa kahvaa. Terän tulisi olla riittävän pitkä niin, että terän kärkeä voi pitää leikkaus alustaa vasten ja silti pituutta riittää leikkaamaan. Tasapainon pitäisi olla sellainen, että veitsi pysyy vaaka-asennossa peukalon ja etusormen paikkeilla. Kahvan muodon pitää olla sellainen, että käsi pysyy turvallisesti paikoillaan liukumatta sen enempää eteenpäin kuin taaksekaan päin. Kahvan pitää olla karheudeltaan sellainen, että ote on pitävä ja ei aiheuta hankaumia pitkässäkään työskentelyssä. Hyvä veitseä kannattaa etsiä ja kokeilla. Luonnollisesti hyvä myös vähän maksaakin. 

Periaatteessa työskentely tapahtuu seuraavasti: 

 -terän etuosaa pidetään leikkausalustaa vasten koko ajan niin, että terä pysyy samassa paikassa vaikka se kulkee saahaavasti edestakaisin 

 -terällä pitää leikata keinuvasti eikä vain työntää sitä leikattavan läpi suoraan alaspäin, tämän takia terä on kaareva 

 -veitsi siis pysyy näillä keinoilla paikoillaan, sille syötetään materiaalia vasemalla kädellä ja siirtymällä hieman vasemmalle -varo sormiasi 

- pidä ruoka-ainesta koukistetuin sormin kiinni ja pidä veitsi poissa sormien päistä nivelien avulla -varo erityisesti peukaloa, koska sillä on taipumus suoristua huomaamatta pidemmälle kuin nivelien päät 

 -erittäin terävä veitsen leikkausreuna suorastaan imee varomattomia sormenpäitä, ehkä on niin, että jokaisen on oppirahat maksettava ja toivottavasti silloin ei leikkaudu kuin hieman ihoa tai jos peukalo ehtii syvemmälle, niin kynsi on kyllin vahva pysäyttääkseen leikkaavan terän kulun -etupäästään tuetun keinuvasti leikkaavan veitsen ei pitäisi siirtyä itsekseen sopimattomaan paikkaan -kun nämä periaatteet oppii, niin leikkaaminen rupeaa sujumaan niin hyvin, ettei leikkaamistaan tarvitse koko ajan silmä tarkkana seurata

-leveätä veitsenlapaa voi käyttää siirtely alustana, leikaktut vihannekst yms kerätä lavan päälle ja siitä ne voi nostaa kattilaan